Friendship Is Magicin suomentamisesta


FIM-sarjan ensisijainen kohderyhmä on sellaista ikäluokkaa, että jonkinasteista kääntämistä on syytäkin ajatella, kun sarjaa aletaan levittää kansallisiin televisiokanaviin. Vaikka nykyään kääntämiselle paremmat resurssit ja englannin kielen maailmanvalloitus helpottaa kääntäjien työtä, erimielisyyksiltä tuskin koskaan säästytään.


"Ponisanasto"

On vaihtelevia mielipiteitä siitä, miten suuri osa ponisanastosta tulisi suomentaa. Ja siitä, pitäisikö keskittyä vain sisällön kääntämiseen ja jättää nimet entiselleen. Jos koko My Little Pony olisi vasta levittäytymässä Suomeen, suomentaisin hahmojenkin nimet.

Valintojen järkevyys riippuu kuitenkin aikakaudesta. Aikaisemmin, kun vaikutteet eivät päässeet leviämään Internetin kautta, oli helpompi ajaa ulkomaiset teokset täysin omien käännösseulojen läpi. Nyt englanti on globalisoitunut siinä määrin, että perusteellisempi suomentaminen olisi ponien seuraajille takaisku. Todennäköisintä on, että dubbausten myötä osa sanastosta käännetään ja osa jätetään ennalleen.


Dubbaukset

Toistaiseksi ainoa "virallisesti" suomeksi dubattu jakso on ensimmäisen kauden kolmas (The Ticket Master). Sarjan nimi on käännetty muotoon "Ystävyyden taikaa" ja jakson uusi nimi on "Arvokkaat pääsyliput."

Vielä enemmän liikkuu useita fanidubbauksia, joiden taso vaihtelee. Yhdellä on surkea mikrofoni, toinen ei tiedä mitään huulisynkasta, kolmas ei ymmärrä dynamiikan hallintaa, neljäs ei osaa kääntää, viides yrittää korvata kielitaidottomuuden surkeilla vitseillä ja kuudes ei osaa laulaa. (Kestäkää kritiikkini, sillä jonain päivänä tulette huomaamaan näiden "pikkuseikkojenkin" merkityksen)

"Virallisen" dubin varjopuoleksi jää ääninäyttelyn persoonattomuus. Vaikka teknisesti äänitasot ja huulisynkka toteutetaankin KUNNOLLA, se ei yksin korvaa suomalaisen ääninäyttelykulttuurin välinpitämättömyyttä poneja kohtaan. Kun hommaa on kaikesta päätellen hoitamassa vain yksi tai pari näyttelijää, hahmot alkavat kuulostaa luonnottomilta. Dubbauksessa on tyystin hävitetty ne hahmojen aksenttien ja intonaatioiden tuomat vivahteet, jotka osaltaan rikastuttavat sarjaa. Tämän vuoksi koko dubbaus on, kärjistäen, kuin huono parodia poneista.

En sietäisi katsoa hetkeäkään suomiversiota, varsinkin kun englanninkielisestä ymmärtää kuitenkin sen oleellisimman. Ellei koko dubbausta mietitä kokonaan uusiksi, kun sarja aikanaan suomennetaan lapsia ajatellen.


Onko dubbauksen "persoonallisuudella" lopulta väliä, kun kohderyhmänä on kuitenkin lapset?

Mielestäni on. Uskon, että ainakaan aikuiset eivät kestä sivusta kuunnella luonnotonta kininää lasten katseluaikoina. Eikä ole varmaa, kestävätkö lapsetkaan, jos he jotain kautta altistuvat ensin enkkuversiolle. Iästä riippumatta on aina helpompaa kuunnella luonnollisempaa ääntä kuin "ylinäyttelyä." Tämä on tajuttu jo jenkeissä ja tajutaan toivon mukaan Suomessakin. En tosin usko, että tässä Eurostoliiton nurkkaräkälässä yritetään koskaan tehdä mitään oikein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti