Ensimmäinen ponimiittini


Mieleenpainuvin yksityiskohta Hapen
miitissä oli parin ponittajan ajatus pukeutua
Rarityksi ja Sweetie Belleksi. Puvut yllään he
tarjoituivat antamaan halauksia.
Helsingissä Tapahtumakeskus Hapessa 20.10.2012 järjestetty ponimiitti ei juuri tuohta tuonut elämääni. Ainoa kontaktini koko miitin aikana oli pari muuta ensikertalaista, jotka kysyivät mitä miitissä aiottaisiin tehdä. Suurimman osan ajasta olin hiljaisena sivustakatsojana, eikä pysyvämpiä kontakteja päässyt syntymään. Laitoin kuitenkin nimimerkkini vieraskirjaan ja otin osaa yhteiskuviin, jotta minusta jäisi edes pieni pala suomalaisen ponikulttuurin historiaan.

Hauskaa minulla ei ollut kuin sen verran, minkä sain irti Lesson Zero- ja Luna Eclipsed -jaksojen katsomisesta. Miitin alkuvaiheilla ehdinkin jo pohtia lähtemistä, mutta päätin kuitenkin jäädä klo 20 asti ja katsoa mitä tapahtuu.

Lopputuloksena miitin saldo minulle oli 6 tuntia istuskelua ja seisoskelua Täysin Hapettomassa Tapahtumakeskuksessa. Ainoa mikä minut yhdistää muihin ponittajiin lienee itse sarja. Mutta kun kaikki muu minun ja muiden välillä on kuin kaksi vastakkaista maailmaa, on vaikea saada miiteistä mitään irti. Vaikka tunnistin pari ponittajaa heidän itsestään julkaisemien kuviensa perusteella, en tohtinut moikata.

Fluttershy-puoleni takia Happi-miitistä jäi lähinnä pala kurkkuun. Mutta on asialla valoisakin puolensa: opin lisää pk-seudun joukkoliikenteen linjoista. Toivon vain että uskallan raahautua myös seuraaviin miitteihin, vaikka ensikokemuksesta ei paljoa jäänyt muisteltavaksi.

3 kommenttia:

  1. no oma vikas vitu autisti :----DDD d:D

    VastaaPoista
  2. "Fluttershy-puoleni takia" nimeetkö persoonallisuushäiriöitäsi poneiksi?

    VastaaPoista
  3. Voi noita toisia anonyymejä...jösses sanon minä.
    Jos olisin tiennyt kuka olet, olisin miellelläni tullut puhumaan! Itsekin olin ensikertaa ja vähän jäi samat fiilikset.

    VastaaPoista